Vuosi 2016 – rohkeuden vuosi

Rohkeus määritellään usein uskalluksena tehdä asioita välittämättä pelosta, kivusta, vaarasta, epävarmuudesta tai pelottelusta. Kuluneen vuoden aikana olen saanut seurata rohkeita päätöksiä, rohkeita ihmisiä, rohkeita yrityksiä – ryhdytään tekemään jotain erilaista ja uutta huolimatta maailman epävarmuudesta tai muiden pelottelusta.

Vuosi sitten omat ajatukseni olivat sekavat arjen rutiinien loputtua. Elämä toi ensin edustettavakseni afgaaninuoria, jotka olivat tulleet sodan jaloista Suomeen yksin. Kuten odotettua, he ovat auttaneet minua toiveikkaalla ja kiitollisella elämänkatsomuksellaan sekä vilpittömyydellään vähintään yhtä paljon mitä minä heitä viranomaistilanteissa ja kotoutumisessa. Sain myös suunnitella ensimmäisen kohdeyhtiömme lanseerausta ja markkinointia. Jotain ihan uutta, erilaista ja omaa: parempaa kiinteistönvälitystä tarjoava Kiinteistötarina ilmestyi vapun jälkeen Näsilinnankadulle. Kiinteistöalan klusteriin löysi tiensä myös kiinteistöjuristi Antti Savolainen ja kodin saneerausyritys Laatutarina. Paljon tehtävää, paljon markkinoitavaa, paljon organisoitavaa – kyllä kiitos!

Syksyllä alkoi yhteistyössä TE-keskuksen ja TAKK:n kanssa Töitä Kiinteistöalalla!- rekrykoulutus, joka tuntui tuovan meille muutaman kylällisen verran naisenergiaa. Naiset todellakin ovat toteuttajia. Asiakkaista mieleeni jäi etenkin Hannu, itsekin yrittäjänä työuransa tehnyt herrasmies, joka hankki Kiinteistötarinalta asunnon, Laatutarinalta laajan huoneistoremontin, yhteistyökumppaniltamme sisustuksen ja joka kertoi meidän olevan nyt jonkin suuren juurella. Näin uskoi myös Talliosake, joka kasvoi avainasiakkuudesta strategiseksi kumppaniksi. Marraskuussa ovensa avasi isännöintiyritys Kiinteistötarina Isännöinti Oy. Mukaan Arvotarinan alati kasvavaan kiinteistöalan klusteriin mahtuivat myös kuljetusyritys SPM Kuljetus ja siivousalan yritys Siivouspalvelu Jaana Virtanen, joiden kanssa tarjoamme asunnonvaihtajille kokonaisvaltaisempaa palvelua – tehdään kodin vaihdosta oikeasti helppoa!

ulla palonenOpettelin myös kävelemään uudelleen, koska hevostapaturmassa mursin reisiluuni ja polveni. Päätin uskoa rohkeasti omaan paranemiseeni huolimatta lääkärien diagnooseista. Ulkopuolinen ei voi määritellä elämämme raameja työssä, vapaalla tai terveydessä. Työelämässäkin näkyvä uudismielisyys murtaa perinteisiä liiketoimintamalleja, työn tekemisen tapoja ja uskomuksia. Kun toisilleen vieraat asiat ja ihmiset kohtaavat uudella toimialalla, puhkeaa siitä loistava mahdollisuus uuden syntymiselle. Vuoden aikana olen aidosti uskaltautunut poikkeamaan tutuista, vakiintuneista tavoista ja altistumaan uuden kohtaamiselle. Olen seurannut ammatinvaihtajien loputonta uskoa ja paloa itsensä toteuttamiseen, kuluttajien rohkeutta tehdä asunto- ja sijoituspäätöksiä, yrittäjien rohkeutta tulevaisuuteen ja yhteistyön syvenemistä porras portaalta.

Mitä vuosi 2016 minulle opetti? Rannalle ei rakenneta ja kuinka olla ihminen ihmiselle. Oli toimiala mikä tahansa, muotoutuu menestys yhteen hiileen puhaltavasta työyhteisöstä, aidosta innostuksesta työhönsä, johdonmukaisesta toteuttamisesta sekä rohkeista tavoitteista.

Koko ajan rinnallamme on ollut aktiivinen hallitus ja sen puheenjohtaja Kari Neilimo. Kiitollisuus ja odotus tulevasta kutkuttelevat meidät ensi vuoteen.

– Ulla
Arvotarinan osakas, hallituksen sihteeri

Ps. Pääsin viiden kuukauden tauon jälkeen myös takaisin hevosen selkään, yrittänyttä ei laiteta tässäkään, vaikka tie entiselleen on varmasti monenmoinen. Kuten hyvän tarinan kuuluukin olla.

Pääomasijoittaminen vaatii pitkäjänteisyyttä

Monet ajattelevat, että pääomasijoittaminen on yksinkertaista puuhaa: pitää vain tunnistaa kehittyvät yritys ja tehdä sijoitus, jonka jälkeen yritystä autetaan kasvamaan ja kehittymään, ja sitten irtaudutaan voittoisasti. Todellisuudessa tarvitaan hioutunutta pelisilmää, jotta sijoitukset onnistuvat. Pääomasijoittamisella halutaan kasvattaa sen yrityksen arvoa, johon sijoitus on tehty. Sijoituksen onnistuminen näkyy vasta, kun yrityksestä irtaudutaan, koska silloin tuotto realisoituu. Normaalisti irtautuminen tapahtuu 3-7 vuoden aikasäteellä ja yleensä sitä aletaan suunnitella heti, kun sijoitus yritykseen on tapahtunut.

Kohdeyrityksen tulevaisuus ja sijoituksen tuotto riippuvat paljolti pääomasijoittajan oikeasta ajasta irtautua. Viimevuosina irtautumisvaihtoehtojen löytäminen on ollut pääomasijoittajille hankalaa. Tutkimusten mukaan osittaisten irtautumisten määrä on kasvanut huomattavasti aikavälillä 2008-2014, alle 20 %:sta yli 30 %: iin. Myös kohdeyritysten omistus pääomasijoittajilla on pidentynyt keskimääräisesti. Tämän lisäksi toisen vaiheen pääomasijoituskierrokset ovat lisääntyneet huomattavasti. Toisessa vaiheessa pääomasijoittajalla pitää olla jo osaamista liiketoiminnan kehittämiseksi tulevaisuudessa, jos ensimmäinen kierros on ollut täysin onnistunut.

Kuten mainittiin, on kohdeyritysten omistus pidentynyt keskimääräisestä. Finanssikriisillä on ollut vaikutusta asiaan: ennen finanssikriisiä irtautumisista 61 % tapahtui viidessä vuodessa, finanssikriisin jälkeinen vastaava luku on 42 %. Irtautumispäätös nojautuu paljolti kohdeyrityksen kasvuun ja operatiiviseen kehittymiseen, mutta myös velka- ja pääomamarkkinatilanne. Voimakas liikevaihdon kasvu tukee irtautumispäätöstä viiden vuoden kuluessa sijoituksesta.

Pääomasijoittamisen malli on kehittynyt viimeisten vuosikymmenien aikana huomattavasti. Nykyään liiketoiminnan kasvu ja yhtiön operatiivinen kehittäminen ovat yhä tärkeämpiä, kun pyritään arvonnousuun. Tämä näkyy erityisesti listautumisaktiviteetin lisääntymisessä: etenkin Pohjoismaissa pääomasijoittajat ovat kyenneet kasvattamaan menestysyrityksiä, vaikka sijoitusajat ovatkin olleet keskimääräistä pitempiä.